Blogi

Blogisarjan ensimmäinen osa julkaistu PsykaLabin blogissa: https://www.psykalab.fi/mihin-aikaan-paivasta-on-paras-treenata-osa-1-vuorokausirytmin-optimointi/

On edelleen melko sitkeä myytti, että kuntosaliharjoittelu vähentäisi liikkuvuutta ja tekisi harjoittelijasta jotenkin kankean. Onkin yleistä kuulla kommentteja, kuinka kuntosaliharrastajien pitäisi venytellä enemmän, jotta lihakset eivät menisi "jumiin".

Oikein hengittäminen ja keskivartalon tiukentaminen kuuluvat tärkeimpiin tekniikoihin salilla isoilla liikkeillä harjoitellessa. Olemme nähneet saleilla personal trainereita, jotka opettavat, että esimerkiksi kyykyn laskuvaiheessa tulisi hengittää sisään ja ylöstulovaiheessa ulos. Tämä on väärin - se altistaa loukkaantumisille erityisesti...

Tässä artikkelissa selvitämme sen, millä kuormilla ja toistoalueilla harjoittelua on tehokasta tehdä, kun tavoitteena on lihasmassa. Voiko kotona harjoittelemalla saada riittävää stimulusta lihasmassan kasvua varten?

Ensimmäisessä osassa käsittelimme Juha Hulmin kanssa penkkipunnerruksen teoriaa ja mekaniikkaa. Toisessa osassa Tapio Tulenheimo kertoo penkkipunnerruksen tekniikan, jotta jokainen voi onnistua penkkipunnerruksessa. Tekstiä sparrannut Juha Hulmin lisäksi Julius Granlund, Anna Rytivaara ja Timo Hokkanen.

GT:n ja Lihastohtori Juha Hulmin kirjoittama artikkeli penkkipunnerruksesta nyt luettavissa Lihastohtori-blogissa. Kerromme mm. penkkipunnerrusliikkeen biomekaniiikan perusteet. Myöhemmin julkaistaan toinen osa, jossa keskitytään tarkemmin penkkipunnerruksen tekniikkaan.

Ensimmäisessä osassa käsittelimme Juha Hulmin kanssa maastavedon mekaniikkaa ja sitä, mitä oikeaoppisessa vedossa pitää tapahtua. Toisessa osassa tarkastelimme vedon yksilöllisyyttä sekä vertailimme kapeaa ja sumomaastavetoa. Nämä aiemmat osat toimivat teoriapohjana tälle viimeiselle osalle, jossa annan käytännölliset ohjeet...

Ensimmäisessä osassa kerroimme, mitä oikeaoppisessa vedossa pitää tapahtua. Ruumiinrakenne kuitenkin vaikuttaa merkittävästi vedon mekaniikkaan ja siihen miltä liike näyttää. Tässä osassa kirjoitamme maastavedon yksilöllisyydestä, sekä vertailemme perinteistä kapeaa maastavetoa sumovetoon.

GT yhteistyössä lihastohtori Juha Hulmin kanssa. Maastavetosarjan ensimmäisessä osassa kerromme, mitä maastavedossa pitäisi tapahtua mekaanisella tasolla, ja käymme läpi objektiivisen tavan havainnoida nostoa, jotta ymmärrämme mihin oikeanlainen nostotekniikka pohjautuu.

Liikunta-ala on melko poikkeava kenttä. Valmennuspalveluita ja personal trainingia voi tarjota kuka vaan ilman pätevää koulutusta. Valmentajan vastuu on kuitenkin suuri, sillä valmentaminen ja harjoittelu vaatii laajaa tietotaitoa. Pienistä virheistä voi aiheutua isojakin haittavaikutuksia: loukkaantumiset, ylirasitustilat (pahimmillaan jopa...